sunnuntai 30. huhtikuuta 2017

Hyvästelen huhtikuuta joka oli tänä vuonna harvinaisen vuoristoratainen kuu.Toukokuu alkaa viikon  lomalla jota olen odottanut.Se on kuin pieni harjoitus siihen kun kesäkuusta saa olla ihan oikeasti monta viikkoa lomalla.Uusi koti on jo muuttunut kodiksi ,jonne on ikävä ennenkuin matkustaa sieltä poiskaan.Matkalle lähdössäkin odotan kotiin paluuta.Nyt odotan merta ja valoa.Neljäs tytär lupasi meille auringon .Suloinen pieni merenranta kaupunki odottaa meitä pitsihuvilan ja valmiiden aterioiden kanssa.Mies pakkasi jo laukkunsa.Hän on alkanut pitkästä aikaa hyräilemään viheltelyn lisäksi.Hymyilyttää.Minulla on kassissa akvarellivärit,kirja ja virkkuukoukku.Villasukat.

maanantai 17. huhtikuuta 2017

"Kaikkein opettavinta ja kuluttavinta on yksinäisyys.
Kaikkein parasta ja ahdistavinta on muutos.
Kaikkein helpointa ja vaikeinta on hyväksyä
lähimmäisensä minä-persoona."
Topi Pentikäinen

Näen tällä lomalla paljon unia.Tarinat jatkuvat rikkonaisista yöistä huolimatta turvallisen ja lepoa antavan oloisina.Huomaan etten ikinä opi sitä että asioita ei voi saada valmiiksi yön tunteina toisten unta kuunnellen.Mies on oppinut vuoden vaihteen jälkeen taas nukkumaan rauhallisesti.Iloitsen siitä.
Viime kesästä on pitkä aika.Ensi kesä on kulman takana.Punarinta puuhaa pesäänsä tornitalon edessä kasvavaan puuhun.Minulla on koti jossa taivas tuntuu tuulahduksena joka hetki.Vihreys on lähellä.

maanantai 10. huhtikuuta 2017

Pihalla laulaa tuuli tänään

Osa teoksesta  Corpus Domini  1952-53


Viime vuonna  itselleni tärkeä kokemukseni kulminoitui Rut Brykin taiteen "löytämiseen" ja kokemukseen siitä ja sen monimuotoisuudesta Tapiolan EMMAssa. Hänen sanansa "Pyrkimykseni on luoda kauneutta ihmisen ympärille, sillä aivan liiaksi me itse kukin saamme painiskella harmaan ja yksitoikkoisen arkipäivän kanssa ." Ajatuksena se on lohdullinen ja armollinen.Kävin näyttelyssä useamman kerran ja aarteekseni jäi kirja, jonka ostin sieltä ,Rut Brykin "Elämän taide". Samaa koskettavuutta tunsin viime viikolla tyttäreni kanssa Anu Pentikin "Kolme tilaa" näyttelyssä Taidehallissa.Vahvoja ja hauraita kiviä keraamisina kätkettyjen ajatusten piiloina.Valkoisia siipiä seinillä.Unikkojen ja unikukkien hiljainen kauneus Paratiisissa .Juuri nyt kaipaan erityisesti tilaa ja rauhaa tuntea ja iloita ihmisestä.Sain viime keväänä piirtää Toivon linnun EMMAssa yhteiselle seinälle. Toivoa on tänäänkin. 


sunnuntai 9. huhtikuuta 2017

Kevät on täällä. Asun uudessa kodissa ja paljon on  annettu eteenpäin,pakattu,purettu ja laitettu paikoilleen. Aika  on kulkenut vaikka itse olen ollut paikoillaankin.Huomaan että kuuntelen kerrostalon elämää ja mustarastaita ja mietin että tämä kaikki piti tapahtua meille juuri näin.Mies ja minä kuljemme yhteistä tietämme useammin kahden.Lapset ,omasta mielestään niin aikuiset ,tietenkin ovat ajatuksissani aina.
On ihmeellistä muistaa niin paljon ja nähdä unia enemmän kuin ennen.Huomata asioita ,joita en ollut pitkään aikaan huomannut.Elämä on kamalaa välillä mutta samalla kamalan hauskaakin.Joskus minä mietin sinua jonka täällä kohtasin ja oikeastikin.Toivon että jaksat hyvin.Pidät huolta itsestäsi.Sen voi oppia.Itsekin olen harjoitellut.Huhtikuuhun sinulle iloa.Palaan kyllä.

lauantai 5. marraskuuta 2016

Tämä pitkäntuntuinen vuosi kaartaa pian uuteen vuoteen. Hämmästelen miten paljon siihen on mahtunut tylsääkin arkea sekä  unohtumattomia juhlahetkiä. Hiljaisuutta ja ikävää.Iloa ja hyvää mieltä.Uunini on ollut hiljainen.En pyydä anteeksi mutta ihmettelen sitä itsekin sillä niin paljon olen oppinut ja kerrannut elämää että olisin voinut useammin täällä piipahtaa.Ehkä se on niin että silloin kun on tavallaan jossain pyörteessä ja uudessa on vaikea sanoittaa sitä myös itselleen. Jälkeenpäin osaa jäsentää ainakin pikkuisen.Toivon että sinulla on ollut syksy, josta olet saanut voimaa talven tuloon.Itse aloitin musiikin opiskelut työn ohella ja hypähtelen kerran viikossa onnellisena yliopistolle.Löysin tänä vuonna myös vesielementin itselleni ja olen käynyt ilmaa ja aikaa uhmaten altaassa itsekseni ja ystävien kanssa. Nuorisoni tulee ja palaa kotiimme omien aikataulujensa mukaan.Kuopus ja poika vielä ovat mamman lähellä hetken. Elämä on arvoitus .Tässä ja nyt hyvä. Joulutus on laskeutunut sydämeen enkä ole välttänyt lahjahupsuutta tänäkään vuonna tunnustan.. Odotan aikaa yhdessä jolloin ainoa aika mitataan kohtaamisien kiireettömyydellä ja erikokoisilla patjakasoilla yövieraita varten.
Voi hyvin.

torstai 21. heinäkuuta 2016

Kesä on vielä hetken vierellä

Kesä on ollut ajaton ja armollinen.Olen levännyt enemmän kuin viime kesinä.On mahdollista selvitä niin monesta jota ei ajatellut kokevansa saatika selviävänsä.Ilo on ollut vieras jota en malttaisi päästää pois ollenkaan.Tauon jälkeen uunissani on paistunut monta leipää.Syksyyn on hyvä matka.

lauantai 11. kesäkuuta 2016

Kesäkuu on ollut suloinen.Juhlia ja arkea.Juhannusruusut kukkivat jo nyt mutta ei se haittaa.Kirjoitan muistikirjaani pieniä asioita joista kasvaa kakkuja,uusia unelmia,miehelle ja minulle yhteisiä hetkiä.Kesäloma on kulman takana.Haikeuskin voi olla kaunista.Voi hyvin sinä joka täällä vielä jaksat piipahtaa.